Sekaisin kirjoista!

Vaikka Raumalla on monia hyviä asioita (satama, kaunis vanha kaupunki, luontoa, yms.) pitkän päälle täällä todennäköisesti ehtisi masentua. Pilvisenä kesäpäivänä kadut ovat kummallisen autiot, tuntuu, että kaupungin asukkaiden elämä keskittyy sisäpihoille, koteihin, suuriin ostoskeskuksiin jotka sijaitsevat kauempana keskustasta. Lomien alettua suurin osa ihmisistä on luultavasti mökillä tai jossain muualla.

Silti yksi paikka suorastaan kuhisee väkeä: Rauman Kaupunginkirjasto. Enkä lainkaan ihmettele! Automaattisesti avautuvista, isoista ovista moderniin rakennukseen sisäänastuessaan vastaan tulvii kahvin ja pullan tuoksu. Korkea ja avara kirjastorakennus on sisältä vaalea ja moderni mutta huokuu silti lämpöä ja kodikkuutta. Rauman pitkään pitsinnypläystraditioon viittaavat lasipinnoissa komeilevat pitsikuviot. Pöytiä, Sohvia ja mukavia nojatuoleja riittää ja niissä lymyileekin kirjoihinsa syventyneitä ihmisiä.

En huomaakaan kun minuun salakavalasti iskee kirjojenhamstrausvimma! Kahmin kirjoja hyllyiltä kuin mikäkin hullu ja alta aikayksikön sylissäni on 14 kirjaa ja 3 dvd:tä! Jonkin aikaa mietittyäni lasken raskain sydämin viisi kirjaa lähimmälle hyllylle, mm. David Hockneysta ja taiteilijan tuotannosta kertova iso kuvakirja (liian painava), Johdanto Esitystaiteeseen ja Performanssiin (varsinainen tiiliskivi, mahd. liian raskasta luettavaa) ja Suomen Nykytaide (vuodelta '88) saavat jäädä.

Mukaan tarttuu kuitenkin aikamoinen pino tieto-, kauno- ja koulukirjallisuutta sekä yksi dvd.
 

Nämä kirjat aion lukea seuraavien 3 viikon aikana:

Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät

Elif Shafak: Kirottu Istanbul

Rain Mitchell: Tasapainoilua

Isabel Allende: Henkien talo

Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin

Isra Lehtinen, Egda Jama Abdellahi ja Mikko Telaranta: Islam - yhteinen uskomme

Deborah Rodriguez: The Kabul Beauty School

Scala Kustannusosakeyhtiö: Kuvataiteen maailma - Kiinan ja Japanin taide

 

Lisäksi haluan vihdoinkin katsoa tämän elokuvan:

• Laurent Cantet: "luokka" (mm. "paras ulkomainen elokuva" Oscar-ehdokkuus ja kultaisella palmulla palkittu )

Kirjoista ilmestyy toivottavasti (sen mukaan kun saan luettua) myös lyhyt yhteenveto ja oma arvio ko. kirjasta The Forenoon Books - sivulla!

Kollaasitaiteesta: Wangechi Mutu ja Kati Rapia

Kollaasitaide on niitä asioita, joita voisi verrata kahviin. Jokainen saa ihan itse päätellä mitä sillä ajan takaa. Myönnän että käyttämäni vertauskuva ei ole niitä parhaita, mutta aina voi improvisoida tulkinnan suhteen! Joku ehkä tietää etten kauheasti kahvista välitä, toinen keksii että kahvista ei lapsena tykännyt mutta aikuisuuden myötä kahvista on tullut nautittavaa, jopa herkullista. Asenteestani kollaasitaidetta kohtaan voi tietenkin kieliä tälle tekstille antamani otsikkokin.
 Oli asia miten oli, olen aikoinani tykännyt paljonkin erään kenialaissyntyisen, New Yorkin Brooklynissä asuvan taiteilijan tuotannosta. Ja pidän edelleen! Kyse on Wangechi Mutusta, jota pidetään yhtenä aikamme tärkeimmistä afrikkalaisista taiteilijoista.

 

 Vuonna 2010, jos oikein muistan, kävin siskoni kanssa Berliinissä jossa Mutulla (s. 1972) oli yksityisnäyttely Deutsche Guggenheimissa. Näyttely pidettiin Deutsche Bank-pankin nimettyä hänet "vuoden tärkeimmäksi taiteilijaksi" (Wangechi Mutu löytyy esimerkiksi facebookista: www.facebook.com/WangechiMutuStudio). Esillä oli suurikokoisia installaatioita, videotaidetta ja isommanpuoleisia kollaaseja. Aiheiltaan työt keskittyvät naisen vartaloon, sen muotoihin ja elekieleen joita Mutu tulkitsee toisinaan epätavallisen eläimelliseen suuntaan, luotaan työntävinä; jopa karmaisevina. Mutun teoksissa esiintyvä ihmisen keho näyttää kiemurtelevan, kuin se yrittäisi paeta jonnekin, ehkä sille annetuista raameista pois. Kollaasimaisiksi työt tekevät mm. pornokuvastosta leikatut osat, joista muodostuvat hahmoille silmät, otsa tai suu. Tunnelma on surrealistinen ja hiukan ahdistava. Näiden jollain tapaa paljastettujen hahmojen tarkastelusta tulee melkein syyllinen olo.

Palattuamme myöhemmin Kölniin (jossa asuin perheeni kanssa) siskoni ryhtyi innolla tekemään kollaaseja joihin hän lisäsi vesivärejä, liitti helmiä ja muita pieniä esineitä. Mietin että siskoni oli selvästi huomannut taiteijan käyttävän erilaisia materiaaleja saadakseen pinnasta väreilevän ja komiuloitteisen; itse taas olin kiinnittänyt huomioita kuvamaailman maalauksellisuuteen ja aiheisiin. Puhuimme samoista töistä mutta täysin erilaisista näkökulmista. 

Kului jonkin aikaa, jona en nähnyt mitään mikä, kollaasitaiteeksi luokiteltuna, olisi vastaavanlaisesti minua kiehtonut. Viime viikonloppuna päätimme kaverini Sallan kanssa kiertää Helsingin keskustan gallerioita saadaksemme jonkinlaisen kuvan siitä miltä pääkaupunkiseudun taidemaailma tällä hetkellä näyttää. Ehkä hieman pettyneinä näytteillä olevien töiden tasoon (saattaa myös johtua siitä että muutamat mielenkiintoiset galleriat olivat lauantaina suljettuna), kävelimme niitä näitä jutellen Galleria Hippolyteen. Ymmärtääkseni pääsääntöisesti valokuvagalleriana toimiva Hippolyte sijaisee Yrjönkadulta käsin löydetävällä sisäpihalla ja vaikuttaa heti ensikokemaltaan viihtyisältä paikalta (tästä pääset gallerian kotisivuille: www.hippolyte.fi ). Helsinki Contemporary Galleryn aivan liian kirkkaasta valaistuksesta (kaverini kuvailemana: "hammaslääkärivalaistuksesta") tulleena interiööri ja tunnelma olivat suoranaisesti kodikkaat.
 Näyttelyitä oli kaksi - perinteinen valokuvanäyttely ja kollaasinäyttely. Ensimmäisenä mainittu oli Islantilaista maisemaa ja maisemanmuutosta käsittelevä "Frontiers of Another Nature - Pictures from Island"; kooste erilaisten, islannin tunnetuimpiin kuuluvien valokuvaajien töistä. Toinen (tarkemmin Hippolyte Studion puolella oleva) "Juhlat"-niminen koostui suomalaisen kuvataiteilijan Kati Rapian kollaasitöistä. (Lisätietoja Kati Rapiasta sivustolta: www.napaillustrations.com)

  Siinä missä Mutun työt ovat koristeellisia ja hyvin maalauksellisia olivat Kati Rapian (s.1972) työt kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokkaita! Oli mielenkiintoista tutkia millä tavoin Rapia oli liimannut paperista leikattuja osia toisiinsa ja taustaan kiinni niin, että niistä rakentui miltei kolmiulotteiselta vaikuttava kokonaisuus. Rapian työt olivat kuin kollaasitaiteen realismia! Toisaalta teoksista välittyi rauhallisen iloinen tunnelma, jollain jännällä tapaa naivistinen. Kaverini huomasi yhden kollaasin muistuttavan paljonkin David Hockneyn uimaallasmaalauksia; jopa veden roiskeet oltiin kuvailtu valkoisesta paperista leikatulla silpulla. Aivan kuin lapsena "nykäise narusta"-kirjoja katsellessa, teki nytkin mieli kosketella Rapian kollaaseja ja tutkia niitä tarkemmin. Kaiken kaikkiaan voin sanoa että ehkä voisin tämän perusteella maistella sitä kahvia joskus toistekin!

Huom: Oli hauska todeta että kummatkin taiteilijat ovat sattumoisin syntyneet samana vuonna (1972)!

Comtemporary Art Daily

Catch of the day: Contemporary Art Daily! This european Blog, www.contemporaryartdaily.com, focuses on what exhibitions are current. As I am not able to fly by when there's an interesting exhibition in Paris, Berlin or Milano (it's sometimes hard to even travel to the finnish capital city Helsinki just like that!), this is a very good way to keept track of what's happening in the galleries! 

Here's for example some interesting facts and photos about the current Venice Biennale 2013: 
www.contemporaryartdaily.com/venice-biennale-2013/ 

I immediately got inspired by an older article about artist David Zink Yi, who had an solo exhibition at Johann Koenig (Berlin) in May, 2010.

Here are some pictures of the Berlin solo show:

 

David Zink Yi (*1973 in Lima/Perú) lives and works in Berlin. He studied at the Universität der Künste Berlin as well as at the Akademie der bildenden Künste in Munich.

Ota rennosti, Aku!

On kesä, olen mökillä, on käyty saunassa ja meressä, ulkona sataa ja myrskyää, nytkö pitäisi sitten katsoa telkkaria? Ehkä avata facebook? Siihen voin vain sanoa että ei minun tarvitse!

Kävin tänään R-Kioskilla ostamassa puheaikaa ja viimein tein minua kauan kutkuttaneen päätöksen - ostin Aku Ankka taskupokkarin. En ostanut ainoastaan yhtä, vaan kaksi! Ensimmäinen oli Aku Ankan Jumbo-numero 24, "Lepoloma"; toinen tavallinen taskari numero 398 "Veden varassa". Kuulostaa hauskuudelta! Akuissa yhdistyy kaikki erinomaisen viihteen ominaisuudet: on mukaansatempaavia seikkailuja ja hullunkurista pelleilyä, fiksua tarinankerrontaa ja riipaisevia juonenkäänteitä. Aku Ankka tuo väkisinkin hyvän mielen ja kauan kaivatun kesäfiiliksen jossa ajankulku ja ympäröivä maailma unohtuvat täysin! Minä luulen että nämä on nyt niitä harvoja lapsuuden juttuja jotka toimivat aikuisenakin!

Taideyliopistoon! / Into University of the Arts!

Viime viikolla, ollessani Turun Ammattikorkeakoulun kuvataiteidelinjan pääsykokeissa, sain tietää että olen päässyt Kuvataideakatemiaan opiskelemaan! Sain myös opiskelupaikan Kankaanpään Ammattikorkeakoulusta. Minusta tuntuu että se on ensimmäinen oikea ylpeydenaiheeni. Pitkään ajattelin että eihän siinä mitään, minun kävi tuuri, ei opiskelupaikassa ole mitään ihmeellistä, muut samanikäiset kaverinihan aloittivat opintonsa jo aikoja sitten! Mutta pikkuhiljaa ymmärrän että olenhan minä paikkani ansainnut ja se saa olla minulle ylpeyden aihe.
 Olen omistanut maalaukselle nuoruudessani lukuisia öitä (joina minun olisi kuulunut tehdä koululäksyjä tai esimerkiksi nukkua), hakuaikoja edeltäviä keväitä (joina minun olisi pitänyt opetella mm. ylioppilaskokeita varten) ja jopa kokonaisen vuoden jonka olin Oriveden Opistolla opiskelemassa kuvataiteita. Olen joutunut pettymään moneen kertaan kun olen saanut erinäisistä akatemioista kirjeitä että hakemukseni on hylätty. 

 Vuosi sitten minulla oli huonoin mahdollinen ylioppilastodistus, kahden vuoden kokemus leipomotyöstä enkä uskaltanut unelmoidakaan yliopistotasoisesta opiskelupaikasta. Olen varmaan melko hyvä esimerkki siitä, että työllä ja omistautuneisuudella voi päästä johonkin, pitkällekin ja mahdollisesti päästä tekemään mitä rakastaa!

Nyt viimeistään on aika kiittää kaikkia minua tukeneita; perhettä, ystäviä sekä tietenkin Luojaa joka antoi minulle taiteellisuuteni ja intohimon!

  ❊

 

I was accepted to study at University of the Arts Helsinki! The University of the Arts Helsinki covers three important educational institutions such as Theatre Academy, Sibelius Academy (Music) and  Fine Arts Academy. I will be studying at the Fine Arts Academy. I am very thankful for this opportunity I didn't even dare to dream of. Everything envolved in the application was extremely challenging and stressful but obviously it was worth it! So hard work and passion worked once again out... there we are!  

Thanks to all of you who supported me; family, friends and of course to the Lord who gave me gifts and passion!

American Abstract Expressionism: Clyfford Still

1957

Finally (it took me half a year to get started!) I have managed to make some crucial updates on my website. I created a new page which I named "Paintings" and uploaded some pictures of my recent paintings. So now you can see what I am up to ;) 

To celebrate this event I put some real good stuff on my blog, something, I discovered a few weeks ago during my art history class. Our teacher was talking about the American abstract expressionism, a post - World War II art movement (also known as "The New York School") including important artists such as Jackson Pollock, Franz Kline, Willem de Kooning, Mark Rothko etc. He showed us several pictures as to introduce us to the styles, colours and consepts of these painters, including stunning artwork by Clyfford Still.

And Clyfford Still's paintings just blew my mind out. They were amazing! I immediately fell in love with the strong contrasts, the colours, the rough forms - just everything. They somehow reminded me of South African and aboriginal American beadwork, so I added a few examples of the latter ones to the photographs (below). Enjoy it :)

1957

Examples of Beadwork:

Swazi Basket

Native American beaded baby carrier

Clyfford Still, American painter, born in November 30, 1904 in Grandin, North Dakota. Died in June 23, 1980 in New York.

For more information about Clyfford Still visit  this website http://poulwebb.blogspot.fi/2011/05/clyfford-still.html or make use of good old wikipedia :)

About Muslim men and the Muslim women

"Indeed, the Muslim men and Muslim women, the believing men and believing women, the obedient men and obedient women, the truthful men and truthful women, the patient men and patient women, the humble men and humble women, the charitable men and charitable women, the fasting men and fasting women, the men who guard their private parts and the women who do so, and the men who remember Allah often and the women who do so - for them Allah has prepared forgiveness and a great reward." 

(Sura Al-'Ahzab, 33:35)